Teimme syyskuussa viikon kestävän matkan Barcelonaan. Sairastelun ja työkiireiden vuoksi ehdin vasta nyt kirjoittamaan kyseisestä matkasta blogiin. Välimeren alueen suurin metropoli turistimassoineen tuntui aluksi mielestäni jopa hieman ahdistavalta. Suurimpana syynä tähän pidän kuitenkin matkan aikana sairastettua flunssatautia. Näin jälkeenpäin ajateltuna matkaan mahtui paljon hyviä ruokakokemuksia, joista nyt aion kirjoittaa.
Ensimmäisenä päivänä suunnistimme turisteja kuhisevan kävelykadun La Ramblan kautta Euroopan suurimpaan kauppahalliin La Boqueriaan. Rakastan kauppahalleja, joten La Boqueria oli itselleni kaupungin nähtävyyksistä ehkä se odotetuin.
Barcelonan huippuravintoloiden keittiömestarit hakevat ainekset La Boqueriasta. He tietävät, että liha ja vihannekset tulevat
lähialueilta ja suoraan luottotuottajilta eli raaka-aineet ovat parasta mahdollista laatua. 15 vuotta sitten kauppahallissa ei ollut
turisteja ja torilla kävi vain paikallisia. Nykyisin puolet 45 ooo
päivittäisestä kävijästä on turisteja. Tarjonta turisteille on
laajentunut paljon. 15% myyntipaikoista myy pelkästään take away-ruokaa
ja loput 85% on perinteisiä myyntipaikkoja. Kun halliin saapuu La
Ramblalta päin luulee tulevansa Disneylandiin, mutta parin kojun takaa
löytyy se todellinen kauppahalli. Ja löysimme tiemme myös erittäin suosittuun El Quim-ravintolaan.
Kokki Joaquim Márguez lempinimeltään Quim valitsee joka aamu
tuoreimmat raaka-aineet tapasbaariinsa kauppahallista. Hän pitää
erityisesti kalan valmistamisesta. Hän ostaa kaiken tarvitsemansa
hallista. Kauden tuotteet ovat hänelle tärkeitä ja niitä hän tarjoaa
myös asiakkailleen. Tapasbaari on pieni ja istumapaikkoja rajoitetusti. Paikkaa jonotetaan tuolin takana edellisen asiakkaan vielä ruokaillessa. Itse jonotimme tuolia noin 45 minuuttia lauantaina iltapäivällä. Arkisin jonotusaika on huomattavasti lyhyempi.
Tapasbaari on kuuluisa grillatuista Arenysin
katkaravuista. Maku niin erityinen että niitä pidetään Euroopan parhaimpina. Kannatti jonottaa.
Tuoretta tonnikalaa El Quimissa.
Kuuluisan Escriban leivossuvun seafood-ravintola Xiringuito Escriba Barcelonan satamassa Port Olympicin edustalla on ehdottomasti vierailun arvoinen paikka.
Erinomaisen paellan lisäksi paikassa kannattaa tilata alkupalaksi erikoinen sisältä ontto leipä, joka on täytetty paikallisella pata negra-kinkulla. Sangria oli parasta mitä olen koskaan maistanut ja syykin tähän löytyi. Sangria kuuluu tehdä tummasta rommista sekä oranssista limonadista eli esimerkiksi Fantasta. Itse olen tehnyt sangrian tähän saakka vaaleasta rommista ja Sprite-limonadista. Aina oppii uutta. Ravintolaan kannattaa tehdä pöytävaraus etukäteen ja se onnistuu helposti heidän omien nettisivujen kautta.
Paellapannuja löytyi kaiken kokoisia. Kuvassa näkyvällä suurimmalla pannulla voisi ruokkia vaikka pienen armeijan.
Lonely Planetin matkaopas kuvaa pientä Quimet i Quimet tapasbaaria postimerkin kokoiseksi miniatyyri gourmet-paratiisiksi. Kuvaus on mielestäni melko osuva, sillä paikka oli käytännössä todella pieni (noin 10 neliömetriä?). Saavuimme jonottamaan punaisten ovien eteen noin 15 minuuttia ennen avaamisaikaa. Ravintola oli mainittu ilmeisesti myös japanilaisessa Mondo-lehdessä, sillä jonotimme yhdessä japanilaisten turistien kanssa. Paikallisia ei juurikaan näkynyt. Jonottaminen kuitenkin kannatti, sillä heti ovien avauduttua saimme ''paraatipaikat'' keskeltä baaritiskiä.
Lista koostui tapaksista sekä pienistä ''montadinos'' leivistä.
Ylhäällä vasemmalla ravintolan ehkä kuuluisin montadinos de salmon eli kylmäsavulohta, tuorejuustoa ja hunajaa (vinkki: erittäin helposti toteutettavissa myös kotona).
Oikeassa yläkulmassa lihapateeta ja sipulihilloketta. Oikealla alhaalla paikallista juustoa (nimeä en muista valitettavasti), jota kauhottiin leivän päälle jäätelökauhalla sekä marinoitu kastanja. Vasemmalla alhaalla cecina con tomate eli makeaa tomaattia ja kuivattua kinkkua.
Langostinos con piquillo eli katkarapua ja punaista paprikaa.
Lihapateelautanen lisukkeena kastanjoita ja marinoituja metsäsieniä.
Quimet i Quimet. Ei istumapaikkoja. Paljon turisteja. Erinomaista ruokaa ja viiniä. Mielestäni jonottamisen arvoinen paikka.
Tapasravintola Ciudad Condal lähellä keskustaa on myös ehdottomasti suosittelemisen arvoinen paikka. Kävimme täällä nopealla lounaalla keskustassa liikkuessamme. Vinkki: älä jää jonottamaan pöytää ravintolan puolelta vaan jonota tuoli baaritiskiltä, josta voit suoraan tilata parhaat tapakset vain sormella osoittamalla. Paikka on erittäin suosittu, joten vapaan tuolin saaminen vaatii hieman kärsivällisyyttä.
L'eixamplen alueelta löytyy 3 saman omistajan kahvilaa: Brunch & Cake, Cup & Cake sekä Travel & Cake. Kaikki kolme ovat hyviä vaihtoehtoja aamiaispaikkaa etsivälle. Poikkesimme kahville Cup&Cake-kahvilaan ja voin lämpimästi suositella paikan kuppikakkuja.
Barcelonan vilskeestä on helppo tehdä päiväretkiä lähialueiden pienempiin kyliin ja kaupunkeihin. Vierailimme Montserrat-vuoren lähistöllä sijaitsevassa Ferran Adrianin Alicia-säätiössä. Ferran Adria on espanjan kuuluisin kokki, joka omisti kuuluisan El Bulli-ravintolan. Nykyisin hän keskittyy säätiöön, jonka tavoitteena on nostaa Katalonia maailman ykköseksi ruokaan liittyvässä tutkimuksessa ja innovaatioissa.
Säätiön tutkimustyö keskittyy erityisesti ruoan ja terveyden väliseen yhteyteen. Säätiön tiloissa järjestetään myös erilaisia työpajoja, joille tulee ilmoittautua hyvissä ajoin etukäteen.
65 km Barcelonasta pohjoiseen lähellä Manresan kaupunkia sijaitsee Oller de Masin viinitila. Retkiä tilalle järjestää mm. castlexperience.com ja voin itse suositella kyseistä firmaa hyvän palvelun ja erinomaisen oppaan vuoksi. Katalonian sydänmailla maisema on kuin satukirjasta. Kuvassa ylhäällä viiniköynnösten taustalla siintää Montserrat vuori.
Viinitilan isäntä Frank on Oller de Masin tilan isäntä jo 36. sukupolvessa. Tila periytyy aina isältä pojalle. Frankillä onkin kolme poikaa, joista vanhin perii aikanaan tilan isältään. Asia otetaan suvussa erittäin vakavasti. Oppaamme tiesi kertoa, että perhe oli matkustanut taannoin Yhdysvaltoihin kahdessa eri lentokoneessa ihan siltä varalta, että jos kone sattuisi putoamaan ainakin yksi suvun pojista jäisi henkiin perimään tilan.
Oller de Mas tuottaa vuodessa 130 000 pulloa viiniä eli kyseessä on espanjan mittakaavassa pienyritys. Rypälelajikkeita on kymmenkunta ja ne kaikki ovat luomua. Viinejä maisteltiin kierroksen päätteeksi keskiaikaisessa linnassa. En ole yleensä merlotin ystävä, mutta yllättäen merlot-rypäleestä valmistettu viini osoittautui parhaaksi.
Montserrat vuori. Mielestäni erinomaisen hyvä ruoansulatusvuori, mieheni mielestä nälänkasvatusvuori. Erikoisen mahtavat maisemat huipulla joka tapauksessa. Päiväretkeen voi yhdistää helposti sekä viinitilan että vuoren. Itse teimme koko päivän kestävän patikkaretken vuoren huipulle. Junalla Barcelonasta pääsee vuorelle reilussa tunnissa.
Barcelonassa majoituimme ihastuttavassa bed&breakfastissa nimeltä Salsas&Co. Majoitus oli edullista, sillä kylpyhuoneet olivat jaettavia. Tätä en kuitenkaan kokenut mitenkään haitallisena asiana, sillä vierashuoneita oli vain muutama. Kotitekoinen aamiainen tarjoiltiin yhteisessä ruokasalissa ja oli todella hyvä. Paikan omistaja Fleur Salsas on itse innokas kulinaristi ja hänen sommelierina työskentelevä miesystävä oli työskennellyt mm. Torresin viinitilalla. Fleurilta saa tarvittaessa erinomaiset ravintolavinkit Barcelonaan ja lähialueille.
Salsas&Co aamiaispöytä.
